Juhannusmekot

Mulla kun ei ole tyttöjä ollenkaan, niin mekot pitää ommella itselle. En vaan ole vielä löytänyt sitä ihan parasta mekkokaavaa trikoolle, niin pitää tehdä testejä. Juhannukseksi sain valmiiksi pari mekkoa.

Tässä mekko Madeforapes -blogin ohjeella mallin mukaan. Olisi saanut olla yläosasta vielä tiukempi, mutta seuraavalla kerralla sitten. Pilkkutrikoo Kestovaippakaupasta ja isopalloinen Kangashamstereista.

Tässä mekossa on käytetty Ottobren Susie-tunikan kaavaa pohjana, mutta ei kyllä ihan sellaisenaan käy mulle. Enkä kyllä ihan ohjeen mukaankaan tehnyt. Tämäkin olisi saanut olla kapeampi, mutta en viitsinyt enää kaventaa. Kaipa se tällaisenakin menee... Trikoo Jätti-Rätistä.

Testailin myös uusimmasta naisten Ottobrestä Summer basic kaavaa. Lisäsin helmaan leveän resorin, mutta ehkä kuitenkin saksin sen pois, vai mitä mieltä olette? Ei tästä nyt muutenkaan tullut ihan mun lempparia. Tuon holkkihihan, vai mikä lien onkaan, voisin kyllä unohtaa. Trikoo Jätti-Rätistä. Hamekin on muuten itse ommeltu, mutta varmaankin reilu kymmenen vuotta sitten.

Ihanainen kesämekko

Kesämekot (ja muutkin kesävaatteet) on mulla kortilla. Niinpä otin työn alle yhden Jätti-Rätistä ehkä puolitoista vuotta sitten ostetun puuvillan ja Suuren Käsityölehden yksiolkaimisen tunikan kaavan (lehden numeroa en tähän hätään mistään näe, mutta kyllä se tuolla jossain on tallessa). No, ei siitä nyt kuitenkaan tullut yksiolkaimista, kun ajattelin, että se on liivien kanssa vähän hankala. Enkä välittänyt katsoa miten lehden ohjeissa pään- ja kädentiet oli huoliteltu, mä kanttasin trikoosuikaleilla. Ensin kyllä koitin viritellä jotain pitsiä pääntielle, mutta ei se ollut hyvä. En mä osaa minkään pitsien kanssa pelleillä. Yksinkertainen on kaunista. Harmi ettei tästä ole sovituskuvaa, tästä tuli aivan ihana. Näitä tulee varmasti lisää.

Palomieshuppari

Kuopuksen kaapista löytyy pienen karsinnan jälkeen n. 60 lyhythihaista T-paitaa ja 40 shortsit. Pitkähihaisia ja -lahkeisia suunnilleen samaan malliin. Voitte uskoa, että mun hämmästys oli suuri, kun kevään ensimmäisiin lämpimiin keleihin yritin etsiä pojalle collagetakkia, enkä löytänyt yhtään. Siis ei yhtään! Mitä ihmettä esikoinen on käyttänyt vastaavana kesänä? Onneksi tuolla kaapissa on sentään jokunen (!) kangas, josta voi ommella hupparin. Kankaaksi valikoitui Majapuun palomiesneulos, kaavana Ottobren Funny fox, koossa 104 cm. Hupun vuoritin ohuella interlockilla ja taskut tein samasta tähti-interlockista. Ihan hyvä tästä tuli, mutta vastaisuudessa taidan joko vuorittaa kokonaan tai laittaa sisävarat.

Poika on suorastaan naurettavan onnellinen uudesta hupparistaan. Koko on juuri hyvä, mahtuu vielä syksylläkin.

Mun piti oikeastaan tehdä näitä sitten karralla useampikin, mutta eihän näillä keleillä enää mitään hupparia tarvi. Sen sijaan äiti tarvii kipeästi kesävaatetta.

Mummille äitienpäivälahja

Mummille päätin ommella äitienpäivälahjaksi jotain itse. Ottobren Bohemian-kaavaa olen monesti mummille suunnitellut ja nyt vihdoin sain aikaiseksi sen piirtää koossa 48. Trikoo löytyi omista varastoista, EK:sta joskus tullut ostettua ohutta puuvillaista trikoota, mutta en oikein ole osannut mihinkään käyttää, kun värit ei ole ollenkaan mun. Mutta mummille sopii oikein loistavasti. Kuva ei nyt todellakaan ole edustava. Pitäisi saada sovituskuva. Ja tämä kyllä valmistui ihan ajallaan äitienpäiväksi, bloggaus on vain vähän jäänyt... Pääntietä pitää jatkossa hiukan kaventaa, nyt tulee vähän liivien olkaimet näkyviin, muuten mummi oli oikein tyytyväinen.

Voi ei. Tää kuva on tosi surkea =(

Sekö tuli ja meni?

Meinaan kesä. Kaipa se sieltä vielä takaisin tulee. Syytä olis.

Ompelin pojille T-paitoja. Trikoista, mitä joku (?!) on tilaillut pitkin talvea, kun ei muutakaan ole kerinnyt. Täytyy kyllä sanoa, että meni motivaatio teeppariompeluun, kun kaivelin kuopuksen kaapista nelisenkymmentä sopivaa teepparia - ja löysin toisen mokoman lisää vaatehuoneesta. Ompelin kasaan ne, mihin oli hihatkin leikattuna. Onneksi esikoisella on huonompi teepparitilanne, mutta sille löytyy paljon vähemmän kelpaavia kankaita (olisiko kuitenkin ihan hyvä juttu?).

Ensin esikoisen paidat kokoa 134 cm, kaavat Ottobrestä. Leveämpi ja kapeampi. Kapeampi Monster Car-kaavalla mahdollisesti viime kesän lehdestä (tai sit ei, muisti ei pelaa), leveämpi jollain vanhemmalla kaavalla ilman saumanvaroja.

 Tässä leveämpi, trikoo Jätti-Rätistä.

 Ja kapeampi, trikoo tilattu, ööh, jostain. Tämä on aivan ihana trikoo! Ei ole mennyt pesussakaan miksikään.

 Ja tässä edellinen uudestaan, sekä toinen kapoisempi Jätti-Rätin kamaluustrikoosta.

 Ja vielä pitkillä hihoilla ja reiluilla saumanvaroilla kapeampi malli. Edellisestä tähtitrikoosta leikattu pari tähteä ja applikoitu tähän. Ja trikoo olisikohan, ööh, ei muista... Tiedättekö, kun niitä tilailee sieltä ja täältä, osallistuu yhteen jos toiseenkin kimppaan, niin sitten ei kyllä enää muista mikä tuli mistäkin. Mutta jostain tuli.

Ja sitten niihin kuopuksen teeppareihin. Koko 104 cm. Kaavat Ottobrestä.

 Tässä kaavana Monster Car ja trikoo ihanaa moniväritähteä, takakappale ja hihat mustaa trikoota joko Jätti-Rätistä tai Royal-tuotteelta. (Jiihaa! Jotain sentään muistin.)

 Ja tähänkin applikoitu muutama tähti hihoihin ja niskaan.

 Ja sitten nämä viimeiset kaksi paitaa. Kaava viimeisestä Ottobrestä (3/13?) ja kuviotrikoot Metsolasta. Yksiväriset trikoot Jätti-Rätistä ja ihana raitaresori Majapuulta. Ja tässä oli mun mielestä melko pieni pääntie.

Ai niin, se tunnustus. Mä olen saanut tunnustuksen. Oikeestaan sain sen kahteen kertaan, sekä Rouva Roudalta Roudan muruset-blogista että Pärtsältä Toivon taimia-blogista. Kiitos. Mutta mä oon niin toivoton näiden kanssa, että niihin menee aikaa. Kyllä mä vielä sen teen, oottakaa vaan.

Lapselle housuja,

ruskeita sellaisia. Kovasti on ollut pulaa ruskeasävyisistä housuista. Tätä varten tilasin jo joskus talvella Kangastukusta tumman ruskeaa velouria ja vaalean ruskeaa joustofroteeta. Velouri jo meinasi päätyä mun housuiksi, mutta kyllä lapsen tarpeet ajaa äidin tarpeiden edelle, eikö? Eli mä jäin ilman housuja ja lapsi sai peräti kahdet tumman ruskeat housut.

Housut jälleen kerran Ottobren High jump -kaavalla. Koska kuopukselle juuri sopivan kokoiset olisi kokoa 98 cm, tein tietysti 104 cm kokoisia, koska eihän nyt enää tarvita kun hetki pitkälahkeisia, vaan siirrytään shortseihin (tänään oli muuten ekan kerran sellainen ilma, että voi jo kuvitella kesänkin ehkä joskus tulevan), eli nämä saavat kyllä sopia vielä syksylläkin.

Ja koska saumurissa oli sopivasti ruskeat langat, silppusin dino-trikoon paidaksi. Trikoon tilasin muistaakseni Metsolasta. Paita on kokoa 104 cm, kaava myöskin Ottobrestä, mutta numeroa en muista. Pitäisi koota nuo useimmin käytetyt kaavat johonkin sivupalkkiin, kun kuitenkin käytän paljon samoja kaavoja (tylsää mutta kätevää).
 

Näissä housuissa taskujen sisäpuoli on paitakangasta, velouri ei enää riittänyt taskuihin.

Hahaa! Muistinpas kerrankin käyttää nauhaa ja lappuja.

Tässä pyysin poseeraamaan....

Kuten näkyy, kasvunvaraa riittää. Kyllä nämä mahtuvat vielä syksylläkin.

Nyt mulla on kesävaateleikkuu-urakka menossa, joten seuraavaksi lienee vuorossa kesävaatteita.

Kevättakkini mun

Tämä kevättakki oli alkujaan syystakki. Leikkasin kankaan nimittäin viime syksynä, tai ehkä se oli ennemminkin loppukesää... Kaava on joka tapauksessa Ottobrestä 5/2012 Luxurious Flowers. En muista missä koossa olen kaavan piirtänyt (34 tai 36), hihoja ja helmaa olen lyhentänyt, saumanvarojen leveydestä ei ole mitään muistikuvaa, mutta kyllä tästä aika sopiva tuli. Ihanaa kun hihat ei ole liian pitkät. Kuvioita en välittänyt mitenkään kohdistella, kun on kuitenkin niin levoton kuvio, ettei sillä varmaan juurikaan ole väliä.

Kankaan ostin joskus Eurokankaan palalaarista tarkoituksena tehdä siitä kotelomekko, vaan toisin kävi! (Myyjä olis halunnu tehdä samaisesta kankaasta housut, mutta tämä oli ainut pala.) Kangas on vähän lakanapuuvillaa paksumpaa puuvillaa. Vuorina tässä on Jätti-Rätin kaikista ohuinta mustaa tikkivuoria, joka on kyllä todella ohutta. Takki on sopiva juuri nyt ja tulee varmasti käyttöön, koska olen tämän paksuista takkia kaipaillut jo monet vuodet.

 Etuhelmassa on jotain häikkää, kangas vetää jotenkin kummallisesti, mutta on kyllä käytössä asettunut paremmin, eikä näy kovin selvästi. Taskuissa on piilovetoketjut, jotka olivat ensimmäiset ompelemani, joten jäljessä olis kyllä vähän toivomisen varaa, etenkin kun ei mulla ole sitä piilovetuketjupaininjalkaa koneessa.

 Huppu istuu nätimmin, jos vetoketju ei ole ihan ylös asti kiinni.

Huppu on järjettömän suuri, mutta ehkä sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi.